Aurejärvi

Linkisä aukeaa Aurejärven kuormitusselvityksen osaraportti                                                     , löytyy myös Yhteinen Aurejärvemme ry:n facebookista

https://drive.google.com/file/d/0B3ArvklUTTncZWU2UWppdFlIckVZWTVFVnFZNGpOSDRMSFhB/view?ts=5b68878e

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä – maksuton tiedotuslehti jaossa 6.8.alkaen JussiMatissa, Itä-Aureentie 1060. Nouda ja vie naapureillesikin. Lehteä jaettu 6.8 2018 alkavalla viikolla talkoilla jonkun verran jo Itä-Aureeseen ja muuallekin Pohjois-Kuruun postilaatikoihin.

Sama lehti verkkojulkaisuna:  https://ikaalistenreitti.files.wordpress.com/2018/06/yhteistyolla_vesistot_kuntoon_ikaalisten_reitilla_tiedotuslehti-2018_valmis.pdf

Tiesitkö, että asut Ikaalisten vesistöreitin alueella? Sitä on luonnehdittu Pirkanmaaksi pienoiskoossa. Alueella on lukuisia kauniita järviä kymmenen kunnan alueella: Hämeenkyrössä, Jämijärvellä, Ikaalisissa, Parkanossa, Kihniössä, Kankaanpäässä, Karvialla, Virroilla, Ylöjärvellä ja Nokialla.

Ikaalisten vesistöreitin alueella on noin 20 000 kotitaloutta, ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 3 200 km2. Pinta-alasta 8,6 % on järviä, yli puolet on metsän pei- tossa ja peltoa on 12 %. Alueella harjoite- taan maataloutta, turvetuotantoa ja met- sätaloutta. Ikaalisten vesistöreitin alue kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen.

Sinä voit vaikuttaa!

Millainen Ikaalisten reitti -hankkeessa perustettavan kumppanuuteen ja yhteistyöhön pohjautuvan vesienhoito-organisaation ”Ikaalisten reitin vesistöryhmän” tulisi olla?

Vastaa kyselyyn hankkeen nettisivuilla: www.ikaalistenreitti.com/kysely                          https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1520015&SID=e57c1886-aae8-4ae1-af60-76b0d4fa5609&dy=1182604553

 

 

Auramo-iltamat ohjelma tiedote

Ohjelmallinen Järvi-iltama

4.8.2018 klo 18.00-23.00

Aurejärventie 231, Parkano

Ohjelmassa mm. tanssia, kisailua, arvontaa ym.

Lisätiedot: Olavi Kiviniemi 0400 616 942 tai Raimo Lähdemäki 045 852 2299

EI PÄÄSYMAKSUA

Poiminto tiedotuslehdestä https://ikaalistenreitti.files.wordpress.com/2018/06/yhteistyolla_vesistot_kuntoon_ikaalisten_reitilla_tiedotuslehti-2018_valmis.pdf

Yhteinen Aurejärvemme ry:n perustaminen

Tavoitteena on jättää perintönä puhtaat vedet seuraavillekin sukupolville Vesi liittyy lähes kaikkeen elämiseen ja taloudelliseen toimintaan. Vesi itsessään on mittaamattoman arvokasta kansallisomaisuutta, josta on pidettävä huolta.

Seudun ranta-asukkailla ja mökkiläisillä on jo kauan aikaa ollut suuri huoli järvien tilan heikkenemisestä ja neuvottomuus, miten pitäisi edetä. Yhteinen Aurejärvemme ry syntyi kahden kyläyhdistyksen, Parkanon Aureen kyläyhdistyksen ja Pohjois-Kurun Taistelijan Talo-palveluyhdistyksen yhteistyön tuloksena. Yhteinen Aurejärvemme rekisteröitiin toukokuussa 2016. Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on ehkäistä vesien tilan heikkeneminen ja korjata jo olemassa olevia ongelmia, jotta tulevatkin sukupolvet saisivat nauttia puhtaista vesistä.

Yhdistyksen voimanponnistuksena syntyi valuma-aluetutkimus ELY-keskukselta saatiin harkinnanvaraista vesiensuojelutoimenpiteisiin tarkoitettua valtionavustusta vuodelle 2017. Myös Ylöjärven ja Parkanon kaupungeilta ja kalastusalueelta haettiin avustusta valuma-aluetutkimukseen. Julkinen vesien- hoitorahoitus pienenee jatkuvasti. Valtion ja kuntien valtion rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset. Yksityinen ja yhteisöjen rahoitus vesienhoitohankkeissa on useimmiten ehto valtion tai kunnan rahoituksen myöntämiseen.

Ympäristö- ja biotekniikan DI Jami Aholta tilattiin valuma-aluetutkimus kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeesta hyötyvät kaikki lähialueen vakituiset asukkaat ja mökkiläiset sekä muut järveä käyttävät.

Monissa vesienhoitoyhdistyksissä ja tutkimuksissa on todettu, että kansalaiset ovat valmiita maksamaan puhtaista vesistä ja tekemään talkootyötä. Niin myös Aurejärvellä, omarahoitusosuutta on kerätty jäsenmaksuilla. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 205 jäsentä.

Kuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma koko valuma-alueelle

Kuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma tehtiin koko valuma-alueelle. Sen aloittamisesta tiedotettiin paikallislehdissä. Valuma-alueselvitys valmistui loppuvuodesta 2017 ja se esiteltiin yleisölle Seitsemisen kansallispuistossa Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä -projektin järjestämässä Järvihetkessä toukokuussa.

Auditorio oli täynnä kiinnostuneita kuulijoita ja paikan päällä oli selvityksen tekijä Jami Aho, joka totesi, että Aurejärven kuormitus on tasolla, jolla järvi on hitaasti rehevöitymässä.

Rehevöityminen on kuitenkin kohtuullisen hidasta, koska järven kuormitus on lähellä sallittavaa tasoa. Jos mitään ei tehdä, rehevöitymiskehitys saattaa kiihtyä.

Veden pitkän viipymän vuoksi järven kehityssuunnan kääntäminen on myös hidasta ja jos järven tila huomattavasti heikkenee, myös tilan parantaminen on entistä vaikeampaa. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suurta, sen vähentäminen on kunnostuksen kannalta keskeistä. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2016−2021 on Aure- järven kuormituksen vähentämistarpeeksi arvioitu 5−20 %.

Hyvä vesienhallinta on kaikkien etu

Vesienhoito edellyttää ensisijaisesti alueen asukkaiden, mökkiläisten ja yhteisöjen aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Tavoitteena on, että entistä useampi asukas ja kesämökkiläinen heräävät toimimaan vesiensuojelun puolesta ja omilla toimillaan vaikuttamaan vesistön tilan parantamiseen tai hyvän tilan säilyttämiseen. Vesienhallinta on sekä oma että yhteinen etu.

Seitsemisen kansallispuiston auditorio täyttyi kuulijoista äärimmilleen toukokuisena lauantaina, jolloin järjestettiin Järvihetki Pirkanmaan ELY-keskuksen ja yhteistyötahojen kanssa.

Vesienhoidon haasteita

Aurejärven järvialtaan valuma-alue on laaja, noin 200 neliökilometriä. Valuma-alueella on useita pieniä järviä, joiden virkistysarvo on välttävä tai tyydyttävä. Aktiivisten toimijoiden löytäminen ja yhteistyön aikaansaaminen eri toimijoiden kesken on haasteellista    Aurejärvellä niin kuin kaikkialla.

Yhdistyksen aktiivit ovat tavallisia kansalaisia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta eikä tarvittavaa tietämystä vesienhoidosta eikä rahoitusmahdollisuuksista. Pelkästään avustusten hakeminen, kilpailutukset ja muu byrokratia on opeteltava joskus kantapään kautta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen projektilta Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä vesienhoitoyhdistykset odottavat saavansa erityisesti neuvontaa ja asiantuntija-apua. Pitäisi saada maankäytön eri toimijat yhteen. Vesienhoito on niin laaja-alaista, että tavallisen kansalaisen on mahdotonta hallita koko kokonaisuutta: maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden toimet ja tukimahdollisuudet. Toiveena olisi, että ELY-keskuksen eri alojen asiantuntijoilla olisi riittävästi resursseja auttaa valuma-aluekohtaisesti kunnostustöissä.

Yhteinen Aurejärvemme ry

Marja-Liisa Herrala

 

YLEISÖTILAISUUS SEITSEMISEN LUONTOKESKUKSESSA LA 19.5.2018 KLO 13:00-15:00
(Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure)

Tervetuloa keskustelemaan Aurejärven valuma-aluekunnostuksesta sekä tutustumaan vesistökunnostuskohteiden rahoitusvaihtoehtoihin

Ohjelma:
– Ikaalisten reitti -hanke esittäytyy, Virve Rinnola Pirkanmaan ELY-keskus
– Yhteinen Aurejärvemme ry, Marja-Liisa Herrala
– ELY-keskuksen harkinnanvaraiset avustukset ja kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle, Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskus
– Metsätalouden vesiensuojelu, Suomen Metsäkeskus
– Jami Aho, Aurejärven valuma-alueen kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma
– Kysy asiantuntijoilta –hetki

Kahvitarjoilu

Lisätiedot:
http://www.ikaalistenreitti.com ja http://www.facebook.com/ikaalistenreitti
Virve Rinnola, virve.rinnola@ely-keskus.fi ja puh. 0295036345

YHTEINEN AUREJÄRVEMME RY JÄRJESTÄÄ SIIS ELY-KESKUKSEN JA METSÄKESKUKSEN KANSSA YLEISÖTILAISUUDEN, JONNE OVAT TERVETULLEITA KAIKKI MAANOMISTAJAT, ASUKKAAT JA MÖKKILÄISET.

Aurejärvi-yhdistyksen tavoitteena on viritellä yhteistyötä asukkaitten, maanomistajien ja mökkiläisten kesken. Vesien tilan kohentaminen on meidän kaikkien etu. Toiveena on, että tulevatkin sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta järviluonnosta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen projekti Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä on saanut rahoitusta vesien ja merenhoidon kärkihankerahoituksesta. Hankepartnerina toimii Pirkanmaan liitto. Hanke toteutetaan yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa, johon lukeutunee mm. alueen kunnat, yritykset, yhdistykset kuten osakaskunnat, suojeluyhdistykset, MTK, Suomen Metsäkeskus ja tutkimuslaitokset sekä vesistöjen käyttäjät. Tarkempia tietoja löytyy sivulta ikaalistenreitti.com

Tervetuloa
Yhteinen Aurejärvemme ry
Lisätiedot:
Marja-Liisa Herrala, maikki.herrala@gmail.com. puh. 050 577 1013

Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 21.11.2017 – myös Yhteinen Aurejärvemme ry:n pj Marja-Liisa Herrala esitteli illassa ajankohtaisasiaa Aurejärveltä, avaa linkki http://kvvy.fi/wp-content/uploads/2017/11/Jarviilta211117_ML_Herrala_Parkanon_Aurejarven_kokemukset.pdf

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua toimialueellaan. Toimialue kattaa koko Kokemäenjoen vesistöreitin ja lisäksi Karvianjoen vesistöalueen. Yhdistys on perustettu vuonna 1961 ja sen jäseniä ovat alueen kunnat ja yritykset.

KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon -hanke järjesti ti 21.11.2017 info- ja verkostoitumisillan paikallisille vesistökunnostajille. Illan aikana käytiin läpi onnistuneen kunnostushankkeen toteuttamista ja kuultiin esimerkkejä eri vaiheissa olevista paikallisista hankkeista. Tilaisuudessa oli paikalla parinkymmenen eri järven toimijoita, muutama urakoitsija ja asiantuntijoita Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, kalatalouskeskuksesta, Etelä-Suomen salaojakeskuksesta ja KVVY:ltä. Tilaisuuden järjesti KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon -hanke. Illan esitykset, avaa linkki:

http://kvvy.fi/yhdistys/vesistokunnostusneuvonta/jarvi-ilta-2017/

Liity Yhteinen Aurejärvemme-yhdistykseen

Yllä olevassa kartassa tutkimushankkeen näytepisteet ja pienin mustin pistein kenttämittauspisteet.

 Yhteinen Aurejärvemme ry tiedottaa:

Toimintakertomus 2016 Yhteinen Aurejärvemme ry-4

Toimintasuunnitelma 2017 Yhteinen Aurejärvemme ry

Uusia jäseniä toivotaan myös latvavesistöjen alueilta, koska tutkimus ulottuu koko valuma-alueelle. Havaintopisteitä on Aurejärven, Iso Tervajärven, Vähä Mustajärven, Iso Mustajärven, Pitkäjärven ja Jänisojan osavaluma-alueilla. Hankkeen tarkoituksena on selvittää kuormituslähteet ja kartoittaa mahdollisia kunnostuskohteita sekä määritellä vesiensuojelutoimenpiteitä, joilla kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää.

Yhteinen Aurejärvemme ry:n vuosikokous 25.3.2017 klo 13  Seitsemisen luontokeskuksessa, katso informaatiota tarkemmin Aurejärviyhdistyksen facebookista: https://www.facebook.com/suojeluyhdistys/?fref=ts

Aurejärven muikkuselvitys 5.12.2016, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Linkkejä:

Yhteinen Aurejärvemme ry
Aurejärven ja Äijälän kalastuskunnat
Taistelijan talo palveluyhdistys ry
Parkanon Kalastusalue

 

aurejarvihanke

”Yhteinen Aurejärvemme-hanke ja uusi vesiensuojeluyhdistys” – kirjoitus sisältyy vuosjulkaisuun ”Kotiseutumme Pohjois-Kuru 2016”

 

kurunlehtiaurejarvesta

Aurejärven tila selvitetään ensi vuoden aikana. Juhani Latoniemen artikkeli Kurun Lehdessä 15.12.2016

 

AUREJÄRVIUUTISIA MYÖS YLÖJÄRVEN UUTISISSA: Tämä Kyösti Aallon kirjoittama juttu kokonaan kuvineen ja kuvateksteneen Ylöjärven Uutisissa 21.12.2016 https://digila.edocker.com/…/6861b1c4-883c-11e5-9205-00155d…
( Jutun lopussa viitataan Yhteinen Aurejärvemme ry:n facebook-sivustoon, jonka osoite on  https://www.facebook.com/suojeluyhdistys/?fref=ts )

Aurejärven tila selvitetään
Ylöjärven ja Parkanon alueilla sijaitseva Aurejärvi on pysynyt harvinaisen luonnontilaisena, ja se on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Alueen ranta-asukkaiden mukaan järven veden laatu on viime vuosikymmeninä kuitenkin selvästi heikentynyt, ja nyt halutaan puolueettomasti selvittää, mikä tai kuka vesistöä kuormittaa.

Vuoden 2015 syksyllä kokoontuivat Parkanon Aureen kyläseura ry:n ja Kurun puolelta Pohjois-Kurua edustavan Taistelijan talo -palveluyhdistyksen hallitukset saman pöydän ääreen. Aiheena oli kylien välisen yhteistyön suunnittelu.

Keskusteluissa nousi kaikkia yhdistäväksi asiaksi Aurejärven suojeleminen. Viime keväänä päätettiin perustaa oma vesiensuojeluyhdistys, ja uusi yhdistys Yhteinen Aurejärvemme rekisteröitiin. Yhdistys toimii jatkossa niin rahoituksen hakijana kuin hallinnoijanakin vesiensuojelu- ja kunnostushankkeissa sekä myös järven yleisenä edunvalvojana.

Vesiensuojeluyhdistyksen perustamista pidettiin erittäin tarpeellisena, sillä Aurejärven tila halutaan turvata myös tuleville sukupolville.

Esiselvitys opiskelijatyönä

– Olemme käynnistäneet esiselvitysprojektin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä, jossa kootaan yhteen Aurejärvestä ja sen valuma-alueesta olemassa oleva tieto, kertoo Marja-Liisa Herrala, Yhteinen Aurejärvemme ry:n puheenjohtaja.

Varsinainen valuma-aluetutkimus teetetään vuoden 2017 aikana. Hankkeen tarkoituksena on ennen kaikkea edistää vesistön hyvän tilan ylläpitämistä. Tavoitteena on selvittää kuormituslähteet ja kuormituksen laatu ja määrä sekä kartoittaa mahdollisia kunnostuskohteita. Tutkimuksessa määritellään vesiensuojelutoimenpiteet, joilla valuma-alueen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää.

– Korostan sitä, että ketään ei tässä pyritä syyllistämään vaan nimenomaan haluamme selvittää asiat, jotka vedenlaatua huonontavat, Herrala tähdentää.

Aurejärven vesi on luonnostaankin humuspitoista, ja järven rannat ovat kasvillisuudeltaan karuja. Maa- ja varsinkin metsätalous ojituksineen sekä vuosikymmeniä jatkunut turvetuotanto lisäävät oletettavasti veden ravinteita ja kiintoainetta aiheuttaen liettymistä ja veden mutaisuutta. Silti Aurejärven vesi on edelleen luokitukseltaan erinomaista.

– Sellaisena haluamme sen myös säilyttää, Marja-Liisa Herrala toivoo.

Muikut kadonneet

Järven alkuperäinen kalasto on vuosien mittaan muuttunut. Esimerkiksi muikkukanta on merkittävästi heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana.

– Normaalisti muikkukanta uudistuu sykleittäin, niin että kannan muikkujen keskikoko pikku hiljaa kasvaa ja tietyn vaiheen jälkeen koko kanta on taas pienikokoisia muikkuja. Nyt tätä kiertoa ei ole ainakaan pariin vuosikymmeneen tapahtunut, sanoo pohjoiskurulainen Seppo Äijälä.

Syyt voivat olla moninaiset, mutta oletettavaa on, että rehevöitymisen aiheuttama särki- ja petokalojen lisääntyminen on vienyt elintilan muikulta.

– Särki kyllä syö mielellään muikun mädin, Äijälä toteaa.

Korkea aika toimia

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesienhoidon suunnitelmissa korostetaan kustannustehokkuutta ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kaikkein tehokkainta vesienhoidossa on ehkäistä ennalta järven rehevöityminen. Pilaantuneen järven kunnostus on kallista, ja järven toipuminen kestää parhaassakin tapauksessa vuosikymmeniä.

Nyt tehtävän tutkimuksen tulosten perusteella pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka eniten huonontavat järven tilaa.

– Käytännössä se tarkoittaa, että yritämme vaikuttaa esimerkiksi metsätalouden toimijoihin siten, että ne tekisivät hoitosuunnitelmiaan vesiensuojelupainotteisesti, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Saarinen.

Rahoitukseen tukea

Yhdistys on saanut hankkeeseen avustusta Pirkanmaan ELY-keskukselta, Parkanon ja Ylöjärven kaupungeilta sekä Parkanon kalastusalueelta. Lisäksi osa rantakiinteistöjen omistajista on osallistunut rahoitukseen. Tutkimushankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa.

– Lisääkin maksajia kaivataan, ja helpointa on osallistua liittymällä yhdistyksemme jäseneksi, Herrala kannustaa.

Tähän mennessä noin puolet rantakiinteistöjen omistajista on maksanut jäsenmaksun. Myös kannatusjäsenet ovat tervetulleita.

Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saa jatkossa yhdistyksen Facebook-sivuilta sekä hallituksen jäseniltä.

______________________________________________________________

TOIMITTAJA HEIKKI PETTISEN ARTIKKELI YLÄSATAKUNNASSA 20.12.2016 ylasatakuntaaurejarvi

Nerkoonjärven ja Aurejärven turvetuotantoalueiden kalataloudellinen tarkkailuohjelma/Vapo

http://www.ylojarvi.fi/site/assets/files/31619/kuulutus-_p_t_s_ja_tarkkailuohjelma_nerkoo_ja_aurej_rvi_vapo_kalataloustarkkailu-_pirkanmaa_25_7_2016.pdf